Vain sisustusarkkitehdin elämää | Olen kotona
Vain sisustusarkkitehdin elämää on oma palstani Asuntoviikossa, mutta pääset lukemaan kirjoituksiani myös täällä BEPOPin sivuilla. Kerron kuukausittain suunnitteluprojekteistani sekä minusta suunnittelijana ja ihmisenä. Toivottavasti saan herätettyä mielenkiintosi ja inspiroin juuri sinua.
Olen maaseudun flikka. Lapsuudenkotini on Laihialla Pohjanmaalla. Kylvö- ja puintiaikaan sain olla isäni mukana pellolla ja metsästysaikaan metsäretkillä. Kesätöikseni ajoin naapurien nurmikoita sekä keräsin naapurinisännän kanalasta kananmunat. Pellon yli juosten pääsin ystävieni luokse ja fillarilla poljin pitkätkin matkat. Saatoin piipahtaa perhetuttujen luokse kylään ilmoittamatta. Tarjolla oli mehua ja herkkuja. Iloinen puheensorina valtasi talon.
Kuljin äitini kanssa kylämme ompeluseuroissa. Muistan edelleen vanhempien ihmisten tarinat. Muistan hyvin myös naapurin Annen pitämän pyhäkoulun sekä rippikouluaikaiset kinkerit. Maaseudulla asuessani sukulaiset olivat hyvin tiivis osa arkeani. Lisäksi kaikki juhlat vietettiin ison suvun kanssa. Maalla myös lastenhoito ja muut arkiset askareet jaettiin mutkattomasti naapureiden kesken. Olen ylpeä juuristani. Maaseutu antoi minulle hyvän maanläheisen ja luontoa kunnioittavan pohjan elämälle.
Ensimmäiset omat kotini, Laihialta lähdettyäni, olivat opiskeluaikaisia soluasuntoja Jurvassa ja Kouvolassa. Vaasan auringosta nautin puolen vuoden verran. Helsingin ydinkeskusta oli kotini kesätöitä tehdessäni. Porin elävään keskustaan kävelykadun varteen muutin opiskelujeni jälkeen mieheni luokse. Kaupungin valoissa syntyi ensimmäinen tyttäremme. Muutaman vuoden Tuulikylän rivitaloasumisen jälkeen asuimme jälleen Porin ytimessä torin laidalla. Tuolloin asukkaita oli jo neljä. Elämä kaupungissa oli mutkatonta. Nautin siitä, että pääsin kävellen lähes kaikkialle.
Torin laita vaihtui Ulvilan maaseutuun. Rakastan maaseutua. Luonto ja luonnossa liikkuminen ovat minulle tärkeitä ja olen kokenut niiden positiivisen vaikutuksen omaan olotilaani. Olen energisempi, luovempi ja iloisempi luonnossa liikkumisen jälkeen. Tunnen voivani hengittää vapaammin. Enää en kiiruhda juosten pellon yli, vaan istahdan kannon päälle ja nautin luonnon rauhoittavista äänistä sekä miellyttävistä tuoksuista. Nautin hetkestä.
Rauhoituttuani palaan töihin. Teen töitä kaupungissa, keskellä Poria. Yrittäjänä arvostan kaupunkikeskustan palveluiden läheisyyttä ja monipuolisuutta. Kaikki tarvitsemani ovat käteni ulottuvilla. Arvostan, että keskustassa olen näkyvillä. Sadat ihmiset kulkevat toimistoni ohi päivittäin. Osa tulee sisään – spontaanisti. Pidän nykyisestä hybridimallista, jossa sekä kaupunki että maaseutu muodostavat elinympäristöni. Imen molemmista positiiviset vaikutukset itseeni – luonnon rauhoittavat elementit ja kaupungin elämyksellisen sykkeen. Tällä tavoin pysyn eheänä ja luovana ihmisenä sekä suunnittelijana. Eheys ja luovuus näkyvät asiakkailleni suunnittelemissani sisustuksissa. Luonto on vahvasti suunnitelmissani mukana.
Matkalla kotiin seuranani ovat päivän tapahtumat. Asiat ja ajatukset vilisevät. Kaupunki jää taakse. Ohitan pellot. Kaarran kotitielle. Mieleni on rauhoittunut. Olen kotona.
Tiloja rakkaudella,
Riia Rauhala
Sisustusarkkitehti,
SisustussuunnittelijaSI
0500 164 099
riia@riiarauhala.fi
riiarauhala.fi