Miksi ilmastojohtaminen on PK-yritykselle yhtä tärkeää kuin talousjohtaminen? (Sitowise)

Menestyäkseen yritykset tarvitsevat vakaita yhteiskunnallisia oloja ja ennakoitavia markkinoita, mutta nykyinen maailmantilanne ei lupaa kumpaakaan.

– Sään ääri-ilmiöt, ehtyvät luonnonvarat, luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ja ekosysteemien muutokset aiheuttavat kaikenkokoisille yrityksille suoria riskejä, toteaa Sitowisen ilmasto- ja vastuullisuuspalveluiden ryhmäpäällikkö Elina Levula.

Hänen mukaansa ilmastoon ja ympäristöön liittyvät toimintaympäristön muutokset heijastuvat esimerkiksi hintojen vaihteluihin, raaka-aineiden saatavuuteen ja turvallisuusriskeihin.

Tulevaisuudessa sääilmiöt ovat yritysten suurin riski

World Economic Forum ennustaa, että seuraavan 10 vuoden sisällä ympäristöön liittyvät riskit nousevat neljän suurimman riskin joukkoon ja äärimmäiset sääilmiöt ykkössijalle.

– Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on olennaista lähes kaikille yrityksille ja kriittinen keino varmistaa toimintakyky muuttuvassa maailmassa, toteaa Sitowisen tuotepäällikkö Jonas Aaltio.

Ilmastoriskien eskaloitumista voidaan välttää strategisella ilmastojohtamisella ja tiedolla. Aaltion mukaan ilmastodatan keräämiseen on saatavilla monia helppokäyttöisiä ja yrityksen koon mukaan skaalautuvia hiilijalanjälkilaskennan SaaS-palveluja, kuten Sitowisen CO2 Roadmap.

– Standardien mukaan toteutettu hiilijalanjäljen laskenta on luotettava mittari, jolla ennakoidaan myös liiketoimintaan liittyviä ilmastoriskejä.

Keitä PK-yritysten ilmastovaikutukset kiinnostavat?

Levulan mukaan luotettavaa ilmastodataa vaaditaan kaikenkokoisilta yrityksiltä, vaikka tiukentuva EU-lainsäädäntö ei omaa toimintaa vielä koskisikaan.

– Esimerkiksi EU-tasolla säädelty kestävyysraportointiin liittyvä CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) velvoittaa suuret yritykset selvittämään oman arvoketjunsa Scope 3 -päästöt, joten hiilijalanjälkitietoa vaaditaan kaikilta alihankkijoilta eli pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä.

GHG-protokollan ja ESRS-standardin mukainen ilmastoraportointi on PK-yritykselle valttikortti monessa tilanteessa, kuten sopimusneuvotteluissa, rahoituksen hankinnassa ja julkisissa kilpailutuksissa. Kumppanin vastuullisuus kiinnostaa yhtä lailla kuntia, valtiota, kiinteistösijoittajia ja pankkeja.

– Laskennan laajentuessa Scope 3:een manuaaliset työmenetelmät käyvät monille raskaiksi ja epävarmoiksi, joten tarvitaan enemmän älykkäitä digitaalisia ratkaisuja, Levula sanoo.

Hän muistuttaa, että vaatimukset kasvavat myös työnantajia kohtaan. Vastuullisuus tuo pito- ja vetovoimaa. – Ihmiset ovat valmiita sitoutumaan vain yrityksiin, joilla on sama arvomaailma.

Minkälainen arvomaailma suomalaisiin sitten vetoaa? Taloustutkimuksen kyselyn mukaan vain 7 prosenttia naisista ja noin 18 prosenttia miehistä ei ole huolissaan ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta. Suuri osa suomalaista (71 %) haluaa myös osallistua ilmastonmuutoksen hillintään.

– Yrityksillä on siis elämänsä tilaisuus vastata tähän tarpeeseen ja antaa työntekijöilleen, kumppaneilleen ja asiakkailleen mahdollisuus tulevaisuuden suuntaan, Levula sanoo.

Pian hiilijalanjälkilaskenta ei ole enää vapaaehtoista

Asiantuntijoiden mielestä PK-yrityksillä alkaakin olla viimeinen hetki lähteä mukaan muutokseen ja selvittää omat ilmastovaikutukset. Hiilijalanjälki, jota ei tunneta eikä hallita, on riski menettää rahoitusta, työntekijöitä, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

– Pian hiilijalanjäljen laskenta ei olekaan enää vapaaehtoinen tapa osoittaa yhteiskuntavastuuta, vaan velvollisuus, joka koskee lähes jokaista yritystä, Aaltio sanoo. – 2020-luvulla hiilijalanjäljestä ja ilmastotavoitteista on tullut yritysten avainlukuja, joita on yhtä tärkeä seurata kuin talouslukuja.

Tutustu Sitowisen kehittämään CO2 Roadmap -työkaluun!